10.5.2023
Direktiivi (EU) 2023/970 hyväksyttiin ja julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 17.5.2023.
💰 EU:n palkka-avoimuus
Direktiivi (EU) 2023/970 edellyttää samaa palkkaa samasta työstä tai samanarvoisesta työstä. Jäsenvaltioiden on pantava se täytäntöön 7.6.2026 mennessä; työntekijät saavat oikeuden kysyä palkastaan; ja palkkaeroraportit alkavat 7.6.2027. Tässä on, mitä direktiivi edellyttää, ja milloin.
Viimeksi tarkistettu: 7. lokakuuta 2026
Yleiskatsaus
Toukokuussa 2023 hyväksytty ja kesäkuuhun 2026 mennessä täytäntöön pantava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi vahvistaa samapalkkaisuuden periaatetta — EU:n sukupuolten välinen palkkaero oli edelleen 13% vuonna 2020. Säännöksissään se edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot varmistavat, että työntekijät voivat ilmoittaa palkkasyrjinnästä luottamuksellisten kanavien kautta. Työnantajien on luotava sisäiset mekanismit, joissa työntekijät voivat turvallisesti nostaa esiin huolia epätasa-arvoisesta palkasta ilman kostotoimien pelkoa. Direktiivi siirtää myös todistustaakan: kun työntekijä esittää palkkasyrjintään viittaavia seikkoja, työnantajan on todistettava, ettei syrjintää tapahtunut.
Pay transparency reporting on EU-työnantajille asetettu lakisääteinen velvoite antaa työntekijöille tietoa yksilöllisistä ja koontipalkoista — mukaan lukien sukupuolten palkkaerot — jotta työntekijät voivat havaita ja kyseenalaistaa palkkasyrjinnän.
Käytännössä: palkkatiedot kerätään koko henkilöstöltä ja toimitetaan kansalliselle viranomaiselle, joka välittää ne eteenpäin työntekijöille ja heidän edustajilleen.
Aikataulu
Voimaansaattamisesta komission tarkasteluun — määräajat, joiden mukaan kannattaa suunnitella.
Direktiivi (EU) 2023/970 hyväksyttiin ja julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 17.5.2023.
Määräaika, johon mennessä jäsenvaltioiden on saatettava kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteet voimaan (Art 34).
Ensimmäiset palkkaeroraportit: työnantajat, joilla on 250 työntekijää tai enemmän, raportoivat vuosittain, ja työnantajat, joilla on 150–249 työntekijää, kolmen vuoden välein (Art 9).
Jäsenvaltiot lähettävät ensimmäiset kerätyt palkkatiedot ja valitustilastot komissiolle (Art 29).
Työnantajat, joilla on 100–149 työntekijää, toimittavat ensimmäisen raporttinsa, ja jäsenvaltiot raportoivat direktiivin täytäntöönpanosta (Art 9, Art 35).
Komissio tarkastelee direktiiviä, mukaan lukien 100/150/250 työntekijän raja-arvot ja 5%:n liipaisin yhteisille palkka-arvioinneille (Art 35).
Kenen on raportoitava
Direktiivi koskee kaikkia työnantajia, mutta 9 artiklan raportointivelvoite on porrastettu työntekijöiden määrän mukaan.
Raportoi vuosittain, ensimmäisen kerran 7.6.2027 mennessä, edelliseltä kalenterivuodelta.
Raportoi kolmen vuoden välein, ensimmäisen kerran 7.6.2027 mennessä.
Raportoi kolmen vuoden välein, ensimmäisen kerran 7.6.2031 mennessä.
Raportointi on vapaaehtoista — mutta jäsenvaltio voi vaatia sitä. 5, 6 ja 7 artiklan velvoitteet ovat silti voimassa.
Velvoitteet
Nämä ovat itse direktiivin (EU) 2023/970 velvoitteet — eivät vaatimus ilmoituskanavasta.
Työnhakijoilla on oikeus saada lähtöpalkka tai sen vaihteluväli objektiivisten, sukupuolineutraalien kriteerien perusteella työpaikkailmoituksessa tai ennen haastattelua. Työnantajat eivät saa kysyä palkkahistoriaa, ja työpaikkailmoitusten ja tehtävänimikkeiden on oltava sukupuolineutraaleja.
Työnantajien on tehtävä palkan, palkkatasojen ja palkkakehityksen objektiiviset, sukupuolineutraalit kriteerit helposti työntekijöiden saatavilla. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa alle 50 työntekijän työnantajat palkkakehitystä koskevasta osasta.
Työntekijät voivat pyytää omaa palkkatasoaan ja keskimääräisiä palkkatasoja sukupuolen mukaan eriteltyinä työntekijöille, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä — ja saada vastauksen kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa. Työnantajien on muistutettava työntekijöitä tästä oikeudesta vuosittain, ja sopimusehdot palkan salassapidosta ovat kiellettyjä.
Raportointivelvolliset työnantajat toimittavat muun muassa mediaanipalkkaeron, lisä- tai muuttuvan palkan eron, muuttuvaa palkkaa saavien naisten ja miesten osuuden, jakautumisen palkkakvartiileihin sekä eron työntekijäryhmittäin.
Jos raportointi osoittaa vähintään 5%:n eron keskimääräisessä palkassa jossakin työntekijäryhmässä, jota työnantaja ei pysty perustelemaan objektiivisilla, sukupuolineutraaleilla kriteereillä — eikä ole korjannut sitä kuuden kuukauden kuluessa raportin toimittamisesta — yhteinen palkka-arviointi työntekijöiden edustajien kanssa on pakollinen.
Täytäntöönpano
Direktiivi jättää määrät jäsenvaltioiden päätettäviksi, mutta edellyttää seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
Jäsenvaltioiden on säädettävä sakoista ja erityisistä seuraamuksista samapalkkaisuutta koskevien oikeuksien ja velvoitteiden toistuvista rikkomuksista (Art 23).
Työntekijät voivat vaatia täyden korvauksen maksamatta jääneestä palkasta ja siihen liittyvistä bonuksista, korvausta menetetyistä mahdollisuuksista ja aineettomasta vahingosta sekä korkoa saataville — jäsenvaltiot eivät saa asettaa ennalta ylärajaa (Art 16).
Kun työntekijä esittää palkkasyrjintään viittaavia seikkoja, työnantajan on osoitettava, ettei syrjintää ollut. Jos 5, 6, 7, 9 tai 10 artiklan palkka-avoimuutta koskevia velvoitteita ei ole pantu täytäntöön, todistustaakka siirtyy automaattisesti (Art 18). Kanteita voi nostaa vähintään kolmen vuoden ajan (Art 21).
Julkiset ostajat voivat sulkea toimittajan tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos voidaan osoittaa, että sillä on perusteeton yli 5%:n palkkaero jossakin työntekijäryhmässä (Art 24).
Mihin Ashio sopii
Ashio ei toimita palkkaeroraporttiasi. Se kattaa sen, mikä tulee ennen sitä ja sen jälkeen: luottamuksellisen ilmoituksen työntekijältä, joka uskoo olevansa alipalkattu, kuittauksen ja siihen liittyvän seurannan sekä kirjauksen siitä, miten asia ratkaistiin.
Seurannasta vapaa ilmoituskanava, jota työntekijät voivat käyttää palkkakysymyksiin tai epäiltyyn syrjintään, jotta huolet tulevat esille sisäisesti eivätkä kanteena.
Anonyymi vastaanotto tarkoittaa, että ilmoittaja ei koskaan paljastu, ja tapaus näyttää, mitä nostettiin esille, milloin ja miten siihen vastattiin (Art 25).
Aikaleimattu tapaushistoria, päätökset ja vastaukset — todisteet, jotka vastaavat siihen kysymykseen, josta Article 18(2) riippuu: panitko avoimuusvelvoitteesi täytäntöön ja pystytkö näyttämään sen?
Päästä päähän -salaus, ei IP-lokitusta ja muuttumattomat lokit, hostattuna Sveitsissä ISO 27001 -sertifioidulla infrastruktuurilla — määräajat ja kuittaukset tallennetaan automaattisesti.
Palkkaa koskevien huolten käsittely
EU:n ilmoittajansuojadirektiivi (2019/1937) edellyttää luottamuksellista kanavaa EU-oikeuden rikkomisia koskeville ilmoituksille — ja palkkasyrjintä on sellainen. Ashio hoitaa tämän prosessin palkkaa koskevien huolten osalta ja säilyttää dokumentaation.
Työntekijät jättävät huolenaiheensa seurannasta vapaalla lomakkeella. Ei IP-lokitusta, ei evästeitä, ei sormenjälkiä — vain se, mitä he itse valitsevat jakavansa.
Ashion työnkulun oletusasetus, mallinnettu direktiivin (EU) 2019/1937 Article 9(1)(a) mukaisesti — ei direktiivin (EU) 2023/970 vaatimus.
Tiimisi käsittelee tapauksen jäsennellyssä työnkulussa ja vastaa ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa, direktiivin (EU) 2019/1937 Article 9(1)(b) mukainen palautestandardi.
Jokainen toimenpide aikaleimataan muuttumattomaan lokiin, joten voit näyttää, mitä tapahtui, jos todistustaakka siirtyy Article 18 mukaisesti.
Valmiustila
Kartoita työntekijäryhmäsi ja kriteerit, jotka tekevät työstä samanarvoista — osaaminen, ponnistus, vastuu, työolosuhteet (Art 4).
Käy läpi palkan määrityksen ja palkkakehityksen kriteerit sukupuolineutraalius mielessä ja tee ne työntekijöiden saataville (Art 6).
Päivitä rekrytointi: julkaise palkkahaarukat, käytä sukupuolineutraaleja tehtävänimikkeitä ja lopeta ehdokkailta palkkahistorian kysyminen (Art 5).
Jos sinulla on 100 työntekijää tai enemmän, valmistele 9 artiklan tietoaineisto — mediaaniero, muuttuva palkka, kvartiilijakauma, ero ryhmittäin.
Päätä, miten palkka-asiat nostetaan esille ja dokumentoidaan, jotta voit osoittaa prosessisi, kun todistustaakka siirtyy (Art 18).
Viralliset lähteet
Molemmat direktiivit on julkaistu EUR-Lexissä kaikilla EU-kielillä. Jos tarkistat yksittäistä velvoitetta — raja-arvoa, määräaikaa tai määritelmää — vain virallinen teksti ratkaisee.
Samapalkkaisuus, palkkakuilun raportointi ja oikeus palkkatietoihin. Julkaistu virallisessa lehdessä 17.5.2023 (L 132).
EUR-Lex →Ilmoittajansuojeludirektiivi, johon sisäinen ilmoituskanava, 7 päivän kuittaus ja 3 kuukauden palaute perustuvat.
EUR-Lex →UKK
Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi (EU) 2023/970 osaksi kansallista lainsäädäntöä 7.6.2026 mennessä (Art 34), joten sovellettavat säännöt — ja kansalliset seuraamukset — vaihtelevat maittain. Ensimmäiset palkkaeroraportit on toimitettava 7.6.2027 mennessä työnantajien, joilla on 250 työntekijää tai enemmän, sekä työnantajien, joilla on 150–249 työntekijää.
Direktiivi koskee työnantajia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla (Art 2), joten myös pienempien organisaatioiden on täytettävä 5, 6 ja 7 artiklan velvoitteet. 9 artiklan palkkaeron raportointivelvoite on porrastettu henkilöstömäärän mukaan: työnantajat, joilla on 250 työntekijää tai enemmän, raportoivat vuosittain 7.6.2027 alkaen, 150–249 työntekijän työnantajat kolmen vuoden välein 7.6.2027 alkaen ja 100–149 työntekijän työnantajat kolmen vuoden välein 7.6.2031 alkaen. Alle 100 työntekijän työnantajat raportoivat vapaaehtoisesti, ellei jäsenvaltio toisin vaadi.
Samapalkkaisuuteen liittyvät oikeudet tulevat direktiivistä (EU) 2023/970; kanava tulee EU:n ilmoittajansuojadirektiivistä (2019/1937), joka jo edellyttää luottamuksellista väylää EU-oikeuden rikkomisia koskeville ilmoituksille — myös palkkasyrjinnälle. Palkkavalitus saapuu siis yleensä ilmoituskanavasi kautta, ja ratkaisevaa on siellä pidetty kirjaus: palkka-avoimuusdirektiivin Article 18(2) siirtää todistustaakan työnantajille, jotka eivät pysty osoittamaan, miten he käsittelivät huolen.
Se on yhteisen palkka-arvioinnin liipaisin (Art 10). Jos palkkaraportointi osoittaa naisten ja miesten keskimääräisessä palkassa vähintään 5%:n eron jossakin työntekijäryhmässä, eikä työnantaja pysty perustelemaan sitä objektiivisilla, sukupuolineutraaleilla kriteereillä eikä ole korjannut sitä kuuden kuukauden kuluessa raportin toimittamisesta, työnantajan on tehtävä yhteinen palkka-arviointi työntekijöiden edustajien kanssa ja puututtava eroon.
Työtä verrataan objektiivisten, sukupuolineutraalien kriteerien avulla — osaaminen, ponnistus, vastuu ja työolosuhteet sekä muut tehtävän kannalta olennaiset tekijät (Art 4). Vertailu ei rajoitu saman työnantajan kollegoihin tai samaan aikaan työskenteleviin: yksi palkkaehdoista päättävä lähde riittää, ja tilastoja tai hypoteettista vertailuhenkilöä voidaan käyttää (Art 19).
Työntekijöillä on oikeus tietoihin: he voivat pyytää omaa palkkatasoaan ja keskimääräisiä palkkatasoja sukupuolen mukaan eriteltyinä työntekijöille, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä, ja työnantajien on vastattava kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa (Art 7). Työnantajien on muistutettava työntekijöitä tästä oikeudesta vuosittain. Sopimusehdot, jotka estävät työntekijöitä paljastamasta palkkansa, ovat kiellettyjä.
Direktiivi edellyttää seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, mukaan lukien sakot ja erityiset seuraamukset toistuvista rikkomuksista, ja määrät vahvistetaan kansallisesti (Art 23). Työntekijät voivat vaatia myös täyden korvauksen — maksamatta jäänyt palkka, bonukset, menetetyt mahdollisuudet, aineeton vahinko ja korko — ilman ylärajaa (Art 16). Julkiset ostajat voivat sulkea yli 5%:n perusteettoman palkkaeron omaavat toimittajat tarjouskilpailuista (Art 24).
Kyllä — ja käytännössä ne tulevat juuri näin. Palkkasyrjintä on EU-oikeuden rikkomus, joten kanava, jota jo ylläpidät direktiivin (EU) 2019/1937 nojalla, kattaa sen. Ashiossa voit lisätä palkkakohtaisia kategorioita, jotta nämä ilmoitukset ohjautuvat, dokumentoidaan ja raportoidaan erikseen yleisistä ilmoitustapauksista.
Termi kattaa kaksi hyvin erilaista työkalua. Palkkatasa-arvon analytiikka mittaa ja selittää palkkaeroja, tehtävien arviointia ja 9 artiklan raportoinnin taustalla olevia lukuja. Raportointi- ja tapauskäsittelyohjelmisto — jota Ashio tarjoaa — hoitaa toisen puoliskon: luottamuksellisen kanavan palkka-asioille, dokumentoidun tutkintatyönkulun ja tarkastusjäljen, joka näyttää prosessisi. Useimmat organisaatiot tarvitsevat molempia, ja ne täydentävät toisiaan.
Ei — se vaatii palkkatiedot ja sukupuolineutraalin tehtävien arvioinnin, jotka ovat Ashion ulkopuolella. Ashio antaa sinulle sen ympärille todistekerroksen: mitä työntekijät nostivat esille, miten ja milloin vastasit, ja ne tiedot, jotka voit luovuttaa tilintarkastajalle, henkilöstön edustajalle tai työsuojeluviranomaiselle.
Katetut EU-direktiivit
Katso, miten Ashio kattaa kunkin EU-asetuksen.
Yksi alusta jokaiseen EU-direktiiviin — NIS2, AI Act, CSRD, CSDDD, palkka-avoimuus, ISO 37002.
Read moreDirektiivin 2019/1937 vaatimukset, määräajat ja seuraamukset.
Read moreKaikki EU:n raportointimääräajat yhdessä kalenterissa: ilmiantaminen, palkka-avoimuus, NIS2 ja CSRD.
Read morePerusta luottamuksellinen, dokumentoitu kanava palkka-asioille ennen 7.6.2026 täytäntöönpanon määräaikaa — ja pidä tiedot valmiina, jos todistustaakka joskus siirtyy.